Ajamisen tekniikkaa & taktiikkaa

Moottoripyöräilyssä meiltä kouluttajilta kysytään usein ruosteenpoistokursseja, hätätilanneharjoituksia ja muita ajoharjoituksia. Ajamisen tekniikka puhuttaa ja myy. Tässä kirjoituksessa kerron moottoripyöräilijän ajotaidon toisesta puolesta, ajamisen taktiikasta. Se on vähintään yhtä merkittävä osa turvallista moottoripyöräilyä.

 

Ajamisen tekniikkaa

 

Käsittelytekniikka, eli ajamisen tekniikka on helppo asia keskustella ja toki myös se, mitä ensimmäiseksi uudelta motoristilta vaaditaan. Muutoinhan pyörää ei saa liikkeelle eikä pysähtymään.

Mikä on taitotasollinen käsittelytaidon raja, jonka motoristi tarvitsee pystyäkseen ajamaan liikenteessä turvallisesti?

A-kortin suorittamisen uudet käsittelytehtävät tulivat voimaan 1.4.2018. Jos kysytään tämän muutoksen suunnittelijoilta, tuo raja on hyvin korkea. Niin korkea, että jos se perustuisi faktaan eli onnettomuustilastoihin, meiltä olisi niitetty motoristeja liikenteestä kuin viljaa ja ihan heidän omaa osaamattomuuttaan.

On toki ihan maalaisjärjellä ajateltuna niin, että mitä paremmat käsittelytekniset valmiudet motoristilla on, sitä paremmin hän selviää yllättävistä hätätilanteista. Esimerkiksi jarruttaessa motoristin selviytymismahdollisuudet on paljon paremmat, jos hän saa pyörän pysymään pystyssä.

Me ihmiset kuitenkin olemme pohjimmiltamme eläimiä. Kun kohtaamme vaaran, meihin iskee kuolemanpelko ja me toimimme vaistojemme mukaan. Me kangistumme, pakenemme eli panikoimme tai hyökkäämme eli toimimme.

Valtavalla harjoittelun ja toistojen määrällä voimme ehkä vaikuttaa alkukantaiseen toimintaamme, mutta kuinka usein liikenteessä hätätilanne on sellainen, että voimme siinä tilanteessa tehdä oikeat valinnat muuten kuin hyvällä tuurilla?

Kerron esimerkin autoilusta ja itsestäni. Pidän itseäni kylmäpäisenä toimijana.

Oli kevättalvi 2013. Toitotin ajo-opetuksessa, liukkaan rataharjoittelussa ja silloisilla teoriatunneilla useita kertoja viikossa sitä, miten katse ohjaa toimintaa. “Katse tyhjään tilaan!” Olin ollut edellisenä päivänä radalla, missä oli taas opiskeltu kontrolloitua jarruttamista ja auton hallintaa jarrupainetta säätämällä. 

Lähdin aamulla töihin ja kotitiellä eräs tuttu mutka oli tuiskunnut täyteen lunta. Alla oli jää, vauhtia noin 50 km/h. Mutkassa oli postilaatikko ja muistan komentaneeni itseäni: “Älä tuijota sitä postilaatikkoa!” Sen jälkeen auto lähti heittelehtimään ja tajusin, että niin, sillä jarrupaineellahan sen tosiaan saa kontrolliin.

Oppimani asiat siis auttoivat minua selviytymään tilanteessa, mutta eihän se jälkikäteen ajateltuna kaikesta harjoittelusta huolimatta ihan ohjekirjan mukaan mennyt.

Varmaan jokaisella kokeneella kuljettajalla on vastaavia kokemuksia. Onneksi me kuitenkin tarvitsemme hätätilanneosaamista hyvin, hyvin harvoin. Itse en ole autolla tarvinnut tuon jälkeen kuin kerran, alkuvuodesta 2014 eli viisi vuotta sitten. (Vastaantulija kaistallani.) Moottoripyörällä vain yhden kerran, vuonna 2001. (Hirvi.)

Eli pyörän pystyssä pysymiseen hätäjarrutuksessa varmasti voi vaikuttaa toistuvalla ja tehokkaalla harjoittelulla. Suosittelen silti ABS-jarruja, ihan vain siksi, että olemme ihmisiä.

 

“Taitava kuljettaja voi korjata tilanteen, johon hyvä kuljettaja edes ei joudu.”

 

Ajamisen taktiikkaa

 

Yllä oleva sanonta on liikenneturvallisuuden ammattilaisten lempilapsi.

Ajamisen taktiikka moottoripyöräilyssä on ajamisen suunnittelua niin, että riskit minimoidaan ja niistä syntyvä vaaratilanteet eliminoidaan jo ennen kuin ne syntyvät.

Liikenne on kokonaisuus, jossa erilaisia osasia liikkuu “pelikentällä” tietyllä rytmillä. Kaupungissa liikennevalot katkovat tätä rytmiä ja rakentavat sitä. Tietyt osaset eli tienkäyttäjät liikkuvat suhteellisen tasaisesti tässä rytmissä, toiset osaset taas siitä hyvinkin poiketen, mutta valojen rytmi palauttaa heidät aina liikennevirran sykkeeseen.

Käytän kuljettajien jatkokoulutuksessa usein termiä pelisilmä. Hyvä pelisilmä on sitä, että hahmottaa tämän kokonaisuuden liikkeen. Kuten pelaaja kentällä – missä on oman joukkueen pelaajat, missä vastustajat, missä pallo ja miten kuvio etenee eli mitä seuraavaksi tapahtuu. Miten minä asemoidun tähän “peliin”.

Ajamisen taktiikka on sitä, että kuljettaja osaa sovittaa oman liikkumisensa tähän kokonaisuuteen niin, että tyhjä tila ympärillä säilyy. Kolarihan ovat sitä, että tila ympärillä loppuu. Jos kuljettaja saa tilan ympärillään säilymään, kolaria ei voi syntyä.

Esimerkkinä käytännön liikennetilanteesta käy vaikkapa ajolinja. Moni motoristi tiedostaa ajolinjan ja sen merkityksen ja meiltä ammattilaisilta usein kysytäänkin, missä moottoripyörän paras paikka kaistalla on. Siihen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä vastausta. Paras paikka liikennevirrassa on siinä, mistä näyt kaikille ja ympärilläsi on tilaa. Eli ei se ajolinja vaan sijoittumisesi liikennevirrassa niin, että et jää muiden katveisiin tai huku varjoihin. Jos joku uhkaa vähentää tilaasi jostain suunnasta, sovita nopeutesi ja sijaintisi niin, että saat säilytettyä tilasi.

Motoristi tarvitsee liikenteessä molempia, sekä taktiikkaa että tekniikkaa. Mitä enemmän molempia on, sitä turvallisempi kuljettaja motoristi on. Mutta on olemassa myös mahdollisuus kompensoida toisella osa-alueella toista.

 

Ajamisen taktiikka ei ole vain motoristien asia vaan kaikkien tienkäyttäjäryhmien. Voit harjoitella ajamisen taktiikkaa siis myös talvella autoillessasi.

 

Ennakointi, ennakoiva ajotapa ja muut termit

 

Haluan eritellä ajamisen taktiikan omaksi termikseen, irrottaa sen ennakoivasta ajotavasta ja ennakoinnista. Tämä siitä syystä, että ennakoiva ajotapa usein mielletään taloudellisen ajotavan kanssa samaksi asiaksi.

Motoristin ajamisen taktiikka voi olla joskus hyvinkin eri asia kuin ennakoiva ajotapa, katsantokannasta riippuen.

Ennakointi taas sanana pitää sisällään kaiken valmistelevan tekemisen. Se niputtaa yhteen myös ajamisen tekniikan ja taktiikan. Ennakoinnissa on kaksi osaa, ennakointi ennen ajoa ja ajon aikana. Esimerkiksi se, että luet nyt tätä tekstiä ja olet peilannut sitä ajatuksissasi omaan ajamiseesi on ennakointia.

 


 

Kirjoittaja Niina Kansikas on lapsesta asti kipinöinyt moottoripyöristä, ajanut moottoripyörällä vuodesta 2000 ja valmistunut mp-kouluttajaksi 2010. 

Tilaa Niinan tekemä, täysin maksuton 3-osainen minikurssi moottoripyöräilystä tästä >>

 

 

Advertisements

Miksi sinun pitäisi mennä autokouluun

Meillä on vallalla ajatus, että autokoulu on kerran käyty ja sinne ei palata kuin pakosta. Kuitenkin ajoneuvot ja liikenne muuttuvat, eikä kaikkea tänään merkittävää taitoa ole osattu edes aavistaa aiemmin. Oletko sinä hyvä kuski?

Tässä tarkastuslistassa on ikäviä, mutta merkittäviä kysymyksiä. Näiden avulla voit testata, onko jotakin jäänyt unholaan ja onko tietosi ajantasalla. Osaatko vastata niihin kaikkiin?

 

 

1. Käytätkö kaikkia autosi laitteita?

 

Osaatko käyttää kaikkia autosi laitteita oikein, ymmärrätkö niiden toimintaperiaatteen? Ethän vain jätä esimerkiksi adaptiivista vakionopeussäädintä käyttämättä…?

Tiesithän myös, että alle 140 cm pitkälle matkustajalle etupenkillä matkustaminen on hengenvaarallista turvalaitteiden takia?

 

 

2. Miten pitkä matka menee auton pysäyttämiseen?

 

Muistatko vielä, miten paljon jarrutusmatka kasvaa, jos nopeus kaksinkertaistuu?

Tiedätkö, kuinka pitkä pysähtymismatka pitäisi olla kesäkelissä 40 km/h nopeudesta? Jos et tiedä, millä perusteella valitset nopeuden, jolla lähestyt pysäköityjen autojen välissä olevaa suojatietä?

 

 

3. Pääsetkö valmistajan ilmoittamiin kulutuslukemiin?

 

Koulutuksen tarve on helppo tunnistaa esimerkiksi polttoainelaskusta. Mitä auton valmistaja on ilmoittanut kulutuslukemiksi? Niihin ei kuulemma voi päästä. Vai voiko, jos osaa paremmin?

Taloudellinen ajaminen on myös sosiaalista ja nopeaa.

 

 

4. Pysäköitkö kuin 70-luvulla?

 

Parkkipaikoilla sattuu yli 40 000 kolaria vuodessa. Googlettamalla aihetta eri hakusanoin, vastauksissa käsitellään syyllisiä ja korvaajia.

Tiedäthän, kuinka näitä voi estää? Toimitko itse turvallisesti ja lähdet aina ruudusta keula edellä?

Osaathan peruuttaa ruutuun, jos ruutujen läpi ajaminen ei ole mahdollista…?

 

 

5. Onko renkaasi vain mustat ja pyöreät?

 

Tiedätkö, mitkä ovat renkaidesi (kaikkien niiden) urasyvyys ja paine? Milloin “uudehkot” alennusmyyntirenkaasi on valmistettu? Miten nämä asiat vaikuttaa ajo-ominaisuuksiin ja ajotapaasi?

 

Renkaat on suurin pikkuautojen ajo-ominaisuuksiin vaikuttava tekijä, mikä näkyy myös onnettomuustilastoissa. Silti Autorengasliiton mukaan 8,6 % autoista on huonorenkaisia ja alle turvallisuussuositusten vielä useampi. Tiedätkö muuten, mikä on suositeltu minimiurasyvyys?

 

 

6. Onko asenteessasi parantamisen varaa?

 

Koulutustarpeen tunnistaminen vaatii sen myöntämistä, että voisi tehdä jotakin paremmin. 

Pystytkö myöntämään, että sinullakin on kuskina parantamisen varaa? Pystytkö hyväksymään, että joku tietää kuljettajajuudesta, autoilusta ja liikenteestä sinua enemmän? Pystytkö ottamaan vastaan kommentteja tai ohjeita ajamiseesi liittyen?

Vai käykö niin, että kaikki muut tietävät kaiken paremmin ja myös kertovat sen? Saatko jatkuvasti kommentteja ajamisestasi ja neuvoja matkustajilta?

Liikenteessä on erilaisia kuskeja, erilaisia ihmisiä. Liikennettä käyttävät ihan kaikki ja kaikilla on oikeus olla siellä. Olipa taitotaso ja oma näkemys siitä millainen tahansa. Ymmärtämällä ja hyväksymällä itsensä ja muut, oma olo helpottuu ja matkanteko muuttuu mukavaksi.

 

 

Hyvä kuljettajuus ja turvallinen autoilu on elinikäistä oppimista.

 

Autokoulu on muuttunut paljon. Liikenne on kehittynyt, ajoneuvot ja liikenneympäristö muuttuneet. Ihmiset ajavat ja ovat koneiden kanssa vähemmän tekemisissä kuin ennen. Kuljettajien kouluttaminen siirtyy entistä enemmän myös työnantajien vastuulle. Voit lukea muutoksesta enemmän kirjoituksestani Autokoulu on vanha juttu.

Panostamme omaan ja perheemme hyvinvointiin monissa valinnoissamme. Opiskelemme arkea helpottavia taitoja, teemme säästöratkaisuja.

Ilmoittaudu jatkokoulutukseen tai tilaa kuljettajien jatko-opetukseen erikoistunut kouluttaja työyhteisöösi jo tänään. Saat koulutukseen käyttämäsi rahan, ajan ja vaivan monin verroin takaisin!