Autokoulu on vanha juttu

Autokoulu on instanssi, joka koskettaa kaikkia kansalaisia. Kaikki meistä käyttävät liikennettä, joten myös kuljettajat ovat osa kaikkien päivittäistä turvallisuutta. Vuonna 2017 suomalaisista yli 3,5 miljoonaa oli suorittanut autokoulun, tavalla tai toisella.

 

Jokaisella on muistoja

 

Jokainen autokoulun käynyt muistaa oman opensa, olipa se sitten isä tai autokoulun ajo-opettaja. “Autokoulussa sanottiin” on klassinen väite tai muisto, jota noudatetaan kyseenalaistamatta vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Se on myös pätevä perustelu mokaan kuin mokaan.

 

 

Jokaisella on mielipide

 

Ehkäpä tästä johtuen autokoulu on niitä asioita, joihin jokaisella on mielipide. Mitä siellä pitäisi opettaa ja miten. Opetusluvat yleistyivät räjähdysmäisesti uuden ajokorttilain myötä, mikä ehkä kertoo osaltaan kuljettajien uskosta omiin näkemyksiin.

Ajaessa opetusluvalla autokouluun ehtii sisällyttää kaiken mahdollisen syrjäkylien keliolosuhteista suurkaupungin ruuhkaan. Ja hyvä näin!

 

 

Mitä autokoulussa sitten oikeasti opetetaan?

 

Aiemmin autokoulun sisältö määräytyi Trafin hyväksymien opetussuunnitelmien mukaan. Teoria- ja ajotuntien sisältö oli siis hyvinkin samanlainen. Nyt autokoulun opetussuunnitelmaa ei enää tarvitse hyväksyttää ja jokaisen autokoulun OPSissa voi olla lähes mitä vain.

 

Tämä muutos tarkoittaa sitä, että autokoulussa opetetaan, mitä sieltä ostetaan.

Jos ostat ajokortin, saat opetusta sen verran ja niillä sisällöillä, mitä ammattilaisopettaja tietää ajokokeessa tarvittavan. Moottoripyörällä ei ajeta hiekkatiellä, koska ei sinne kokeessakaan mennä.

 

Vaikka ajokoe mittaakin kuljettajan taitoja, valmista ja kaikkiin tilanteisiin tilannetaitoista kuljettajaa ei voi kokeessa mitata. Ajokokeen lopputulosta pystyy manipuloimaan myös paikkakunnan, kellonajan ja ajoneuvon valinnalla.

 

 

Mitä tästä seuraa työelämässä?

 

Useisiin työtehtäviin vaaditaan ajo-oikeus. Tämä on sikäli erikoinen vaatimus, että ei kai sitä firman autoa kortilla ajeta! Vai ajetaanko?

 

“Liikenneturvan kyselyyn vastanneista lähes kuusi kymmenestä (58 %) kertoi, että somepäivitys yritysauton kuljettajan ikävästä tai rumasta käyttäytymisestä liikenteessä vaikuttaa käsitykseen kyseisestä yrityksestä usein tai ainakin joskus.” – Liikenneturva

 

Polttoainelaskusta on kuljettajien kouluttamisella leikattavissa jopa neljännes. Vaikka yrityksen autoilla ei kolaroitaisi, kuljettajuus vaikuttaa olennaisesti yritykselle autoilusta aiheutuviin kuluihin.

 

Ajoneuvotekniikan huima kehitysvauhti aiheuttaa jatkokoulutuksen tarpeen. Mutta tunnistetaanko tämä tarve? Esimerkiksi adaptiivinen vakionopeuden säädin on erittäin hyvä turvavaruste, mutta silti moni jättää sitä käyttämättä.

 

 

Miten tunnistan koulutuksen tarpeen?

 

Autoilun ja kuljettajuuden oppiminen on selkeästi siirtynyt elinikäiseksi oppimiseksi. Olet nyt sitä mieltä, että sinä et tarvitse opetusta autoiluun, vai mitä?

 

Koulutustarpeen tunnistaminen vaatii sen myöntämistä, että voisi tehdä jotakin paremmin. 

Tämä on perinteisesti ollut kuljettajille vaikeaa. Kyllähän nyt tosimies osaa autoa ajaa ja nainen vielä paremmin. 

 

Esimerkiksi minä kirjoitan täällä tätä kirjoitusta taidoilla, joiden pohja on luotu peruskoulussa, mutta joita olen opiskellut sen jälkeen oman tarpeeni ja tahtoni vuoksi. Haluan kirjoittaa hyvin, sellaista tekstiä, minkä lukeminen on sinulle mukavaa ja mielekästä.

Koska luit tänne asti, opiskeluni kannatti.

Käy myös testaamassa, pitäisikö sinun mennä autokouluun uudestaan!

Advertisements